Kuvitellaan tiimipalaveri maanantaiaamuna: työntekijät tuijottavat kahvikuppeihinsa, tunnelma on väsynyt. Yhtäkkiä paikalle astuu energinen puhuja, joka aloittaa tarinan omasta epäonnistumisestaan ja sitä seuranneesta voitosta. Huoneessa tapahtuu hiljainen muutos – ihmiset nostavat katseensa, nyökkäävät, ehkä hymyilevät. Tämä on motivaatiopuheen voima parhaimmillaan. Lyhyessä ajassa se voi sytyttää innostuksen kipinän yleisössä ja muistuttaa meitä siitä, miksi teemme sitä mitä teemme.

Motivaatiopuheella tarkoitetaan puheenvuoroa, jonka tavoitteena on innostaa ja kannustaa kuulijoita. Motivaatiopuhujan tehtävä on herättää positiivista energiaa, itseluottamusta ja halua toimia. Tyypillisesti puhujat ovat karismaattisia persoonia, jotka pyrkivät haastamaan – jopa muuttamaan – kuuntelijoitaan. Heidän puheensa punoo yhteen tarinoita ja opetuksia, joilla kuulijoita rohkaistaan tavoittelemaan tavoitteitaan tai näkemään tilanteensa uusin silmin.

Motivaatiopuhumisen teemat liikkuvat usein itsensä kehittämisen, haasteiden voittamisen ja työelämässä onnistumisen ympärillä. Esimerkiksi rohkeus, sisukkuus (kyllä – se kuuluisa sisu) ja “tsemppi” nousevat puheissa toistuvasti esiin kulttuurista riippumatta.

Aihe voi siis vaihdella elämäntapamuutoksesta myyntitiimin tavoitteiden tsemppaamiseen. Suomessa motivaatiopuhe liitetään usein yrittäjyyteen ja työelämän kehittämiseen.

Ei ole sattumaa, että monet motivaatiopuhujat ovat taustaltaan yrittäjiä tai valmentajia. Yrittäjyys ja motivaatiopuhuminen kulkevatkin usein käsi kädessä – suomalaista motivaatiopuheiden kulttuuria on ollut luomassa esimerkiksi yritysvalmentaja Jari Sarasvuo, joka 1990-luvulta lähtien innosti ihmisiä itsensä johtamiseen ja tavoitteellisuuteen.

Jyväskylän yliopiston professori Miikka Pyykkönen on todennut, että motivaatiopuhumisen suosio nousee erityisesti laskusuhdanteiden aikana, kun työpaikat vähenevät ja tarvitaan uskoa sinnikkääseen tekemiseen. Eli mitä epävarmemmat ajat, sitä suurempi tarve henkiselle nostatukselle – tästä lisää myöhemmässä osassa tässä artikkelisarjassa.

Toimiiko motivaatiopuhe oikeasti?

Aina löytyy skeptikoita, jotka mieltävät “hurmokselliset tsemppipuheet” pelkäksi sanahelinäksi. Asiaa pohti Yle Puheen haastattelussa media-alan konkari Pauli Aalto-Setälä:

“Inspiraatiopuheet ja positiivisuudella kuorrutetut korulauseet saattavat kuulostaa hienolta. Mutta onnistuvatko ne motivoimaan ketään oikeasti?”

Aalto-Setälän mukaan ne voivat toimia, jos tarina koskettaa kuulijoiden omaa elämää, mutta usein puheissa kierrätetään tuttuja teemoja, kuten rohkeutta ja selviytymistä. Eli jotta motivaatiopuhe olisi aidosti vaikuttava, sen täytyy resonoida kuulijoiden arjessa – muuten se jää kauniiksi, mutta etäiseksi puheeksi. Lisäksi pelkkä puhe ei riitä, jos työyhteisössä ei oikeasti puututa ongelmiin: motivaatiopuhe voi sytyttää keskustelun työhyvinvoinnista, mutta se tehoaa parhaiten, kun sanat johtavat myös tekoihin.

On kuitenkin kiistatonta, että hyvä motivaatiopuhe voi parhaimmillaan liikauttaa ihmistä eteenpäin.

Moni meistä muistaa koulusta opettajan kannustavat sanat tai seminaarista puhujan, joka sai yleisön liikuttumaan – nuo hetket jäävät mieleen juuri siksi, että viesti osui ja upposi. Tilastoissa suomalaisten työmotivaatiossa on parantamisen varaa: vain 59,1 % suomalaisista kokee olevansa motivoituneita työssään, mikä on Länsi-Euroopan heikoimpia lukemia. Ehkäpä juuri siksi motivaatiopuhujille on kysyntää työpaikoilla ja tapahtumissa – tarvitaan ulkopuolista ääntä ravistelemaan ajatuksia ja antamaan uutta potkua.

Kansainvälisesti motivaatiopuhuminen on jopa miljardibisnes: ala on arviolta kymmenen miljardin dollarin markkina, ja maailmalla suositut puhujat kuten Tony Robbins vetävät areenat täyteen innokkaita kuulijoita.

Suomessa ilmiö näkyy vaikkapa sosiaalisessa mediassa: esimerkiksi varkautelainen Janne Immonen jakaa päivittäin lyhyitä tsemppivideoita Instagramissa, joissa hän patistaa katsojia “painamaan itseään eteenpäin” ja tavoittelemaan unelmiaan.

Motivaatiopuheessa yhdistyvät tarinankerronta, asiantuntijuus ja tunteet. Parhaat puhujat avaavat yleisölleen henkilökohtaisia kokemuksiaan – niin epäonnistumisia kuin onnistumisia – ja nivovat niistä yleisiä opetuksia. Usein puhuja toimii itse esimerkkinä: “Jos minä pystyin tähän, sinäkin pystyt.” Tällainen samaistuttavuus on omiaan rakentamaan luottamusta puhujan ja yleisön välille. Myös yleisön osallistaminen voi tehdä motivaatiopuheesta vaikuttavamman; kysymykset, pienet harjoitukset tai vaikkapa yhteinen naurahdus keventävät tunnelmaa ja saavat kuulijat tuntemaan, että puhuja todella puhuu juuri heille.

Motivaatiopuheen ytimessä on ajatus, että puheella voidaan muuttaa ajattelua ja sitä kautta toimintaa. Se ei tarkoita aivopesua tai katteettomia lupauksia, vaan uusien näkökulmien tarjoamista. Kuulija saattaa lähteä tilaisuudesta energisempänä, ajatellen: “Ehkä minäkin voin kokeilla tuota lähestymistapaa” tai “En ole yksin haasteideni kanssa, muutkin ovat selvinneet.” Tätä kautta motivaatiopuhe voi tukea myös esimerkiksi työhyvinvointia ja tiimihenkeä – kunhan organisaatio on valmis kuuntelemaan ja jatkamaan keskustelua puheen jälkeen.

Hyvä motivaatiopuhe on vähän kuin sytytin: se tarjoaa kipinän, mutta liekki on kuulijan itsensä ruokittava. Puhuja voi osoittaa oven, mutta kuulijan on astuttava siitä itse. Juuri siksi monella motivaatiopuhujalla on taustalla coaching- tai valmennuspalveluita, jotka auttavat viemään opit käytäntöön.

Mikäli haluat viedä motivaation seuraavalle tasolle omassa elämässäsi tai tiimissäsi, käy kurkkaamassa myös puhujapalvelumme – autamme konkretisoimaan inspiroivat ideat arjen teoiksi.