Tarina suomalaisesta yrityksestä: Keskisuuren teknologiayrityksen toimitusjohtaja huomasi, että henkilöstövaihtuvuus oli kasvussa ja tiimien välille oli pesiytynyt siiloja. Tulostavoitteet kyllä saavutettiin, mutta ilmapiiri oli kireä ja innovaatiot tyrehtyivät alkutekijöihinsä.

Johto päätti kokeilla ratkaisuksi koko organisaation laajuista johtajuusvalmennusta: esihenkilöille tarjottiin coachia ja samalla heitä koulutettiin omaksumaan valmentava johtamistyyli.

Vuoden kuluttua muutos oli silmiinpistävä. Työtyytyväisyys oli parantunut, sairauspoissaolot vähentyneet ja uusia ideoita tulvi eri puolilta organisaatiota. Yrityksen hallitusta kiinnosti erityisesti yksi mittari: sijoitetun pääoman tuotto valmennukseen. Se osoittautui erinomaiseksi – henkilöstö pysyi talossa, tuottavuus parani ja rekrytointikustannukset laskivat, mikä näkyi suoraan viivan alla.

Sitoutuneet työntekijät ja parempi työilmapiiri

Yksi merkittävimpiä organisaatiotason hyötyjä coaching-kulttuurista on henkilöstön sitoutumisen ja työilmapiirin koheneminen. Kun johtajat oppivat coachaavaksi ja aidosti kuuntelevaksi, työntekijät tuntevat olonsa arvostetuiksi ja uskaltavat tuoda esiin ideoitaan sekä huoliaan.

Tuloksena on luottamuksen ilmapiiri ja psykologinen turvallisuus, joka ruokkii yhteistyötä. Tutkimuksissa on todettu, että vahva coaching-kulttuuri korreloi korkeiden työntekijätyytyväisyysmittarien kanssa[12][13]. ICF:n tilastojen mukaan jopa 86 % coachingia hyödyntävistä yrityksistä kertoo saaneensa valmennusohjelmien myötä takaisin sijoituksensa muun muassa kohonneen työntekijätyytyväisyyden ja paremman henkilöstöpidon ansiosta[11].

Tämä on helppo ymmärtää: kun esihenkilö tukee alaistaan valmentavalla otteella käskyttämisen sijaan, työntekijän motivaatio ja lojaliteetti kasvavat. Samalla konfliktit vähenevät, kun asioista uskalletaan keskustella avoimesti. Hyvä ilmapiiri näkyy ulospäin asiakaskokemuksessa ja työnantajakuvassa – valmennukseen panostava organisaatio vetää puoleensa huippuosaajia.

Tehokkaammat tiimit ja tuottavuuden kasvu

Johtajuusvalmennus kytkeytyy suoraan myös organisaation suorituskykyyn. Harvard Business Review’n mukaan coaching nostaa tuottavuutta keskimäärin 44 %[14].

Mistä näin merkittävä parannus kumpuaa? Yhtäältä valmennetut johtajat osaavat delegoida ja priorisoida paremmin – he keskittyvät olennaiseen ja antavat tiimiläisille selkeät tavoitteet. Toisaalta he myös osaavat valtuuttaa työntekijöitä itsenäisyyteen ja päätöksentekoon. Kun työntekijät kokevat omistajuutta työstään, työn tekemisen tehokkuus ja laatu paranevat. Lisäksi coachaava johtaja osaa rakentaa tiimihenkeä ja yhteispeliä: työskentely on joustavampaa ja tieto kulkee, jolloin päällekkäisyydet vähenevät.

Työterveyslaitoksen asiantuntija mainitsee, että coaching tarjoaa työyhteisöille keinon kehittää toimivuutta ja työilmapiiriä entistä paremmaksi[5]. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lyhyitä tiimivalmennuksia tai fasilitoituja workshoppeja, joissa haetaan ratkaisuja arjen pullonkauloihin valmentavalla otteella.

Tulokset puhuvat puolestaan: paremmin toimivat tiimit suoriutuvat projekteistaan nopeammin ja laadukkaammin, mikä näkyy koko organisaation tuloksellisuudessa.

Muutoskyvykkyys ja innovaatioiden edellytykset

Nykypäivän jatkuvassa muutoksessa organisaation tärkeä kilpailuetu on muutoskyvykäs kulttuuri. Coaching tukee juuri tätä.

Valmentava johtaminen rohkaisee kokeilemaan uutta ja oppimaan epäonnistumisista – ilmapiiri on armollisempi ja oppimissuuntautunut, kun virheitä ei käytetä lyömäaseena vaan kasvun paikkoina. Harvard Business Review’n mukaan vahva coaching-kulttuuri kulkee käsi kädessä onnistuneiden suurten muutosten kanssa: organisaatiot, joissa coaching on osa johtamiskäytäntöjä, kykenevät ketterämmin sopeutumaan uusiin tilanteisiin[15]. Tämä johtuu osin siitä, että coachaavat johtajat osalllistavat henkilöstön muutokseen – ihmiset sitoutuvat, kun he kokevat tulevansa kuulluiksi ja näkevät oman roolinsa selkeästi.

Myös innovaatioiden syntyyn valmentava ilmapiiri luo otollisen maaperän. Kun hierarkiat madaltuvat ja ideoille annetaan tilaa, työntekijät uskaltavat ehdottaa kehitysehdotuksia. Erään kansainvälisen tutkimuksen mukaan tiimit, jotka saavat vahvuuksiin perustuvaa valmennusta, kasvattivat myyntiään 19 % ja tuottavuuttaan 29 % verrattuna kontrolleihin[16][17].

Valmennus siis vapauttaa organisaation piilevän potentiaalin – se on kuin katalyytti, joka kiihdyttää oppimista ja uudistumista. Tässä valossa ei ole yllättävää, että globaalisti yli 70 % Fortune 500 -yrityksistä hyödyntää jonkinlaista coaching-ohjelmaa[11] osana johtamisen kehittämistä.

ROI: kannattaako valmennukseen sijoittaa?

Yrityspäättäjiä kiinnostaa tietysti konkretia: eurot. On perusteltua kysyä, tuoko johtajuusvalmennus oikeasti niin suuren hyödyn, että siihen kannattaa investoida.

Tutkimusnäyttö ja käytännön esimerkit puoltavat vahvasti valmennusta. Yllä mainittu 44 %:n tuottavuusloikka on jo itsessään merkittävä[14]. Lisäksi ICF:n globaalin kyselyn mukaan coaching-asiakkaat raportoivat valmennukselle mediaani-ROI:n olevan huimat 788 % – toisin sanoen lähes kahdeksankertainen tuotto panostukseen[18].

Eräässä Forbes-artikkelissa kerrottiin laskelmasta: jokaista valmennukseen käytettyä dollaria kohden yritys sai takaisin yli 7 dollaria tuottavuuden nousun ja paremman henkilöstöpysyvyyden myötä[19]. Nämä luvut voivat vaihdella tapauskohtaisesti, mutta suuruusluokka on monille päätöksentekijöille silmiä avaava.

Lisäksi on syytä muistaa, että osa coachingin arvosta on kvalitatiivista: parempi johtajuus näkyy asiakastyytyväisyydessä, maineessa ja kyvyssä houkutella huippuosaajia. Niillekin on mahdollista laskea epäsuoraa rahallista arvoa. Kenties paras osoitus coachingin kannattavuudesta on kuitenkin se, että yritykset palaavat sen pariin yhä uudestaan. Kun ensimmäiset pilotit on tehty ja hyödyt nähty, valmennuksesta tehdään pysyvä osa johtamisen kehittämistä.

Moni organisaatio ryhtyy rakentamaan coaching-kulttuuria, jossa niin ulkopuoliset coachit kuin esihenkilöiden omat coach-taidot yhdistyvät arjen johtamiseen. Tällöin valmennuksen hyödyt skaalautuvat laajasti koko organisaatioon. Yhteenvetona voi todeta, että hyvin toteutettuna johtajuusvalmennus on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti – rahassa mitaten ja senkin yli laadullisina hyötyinä.

Lopuksi

Organisaation näkökulmasta johtajuusvalmennus ei ole “pehmoilua” tai pelkkää hyvinvointihanketta, vaan strateginen työkalu. Se kytkeytyy suoraan yrityksen menestystekijöihin: henkilöstö, prosessit, uudistumiskyky.

Suomessa esimerkiksi Työterveyslaitos on korostanut esihenkilöiden tukemisen tärkeyttä erityisesti muutosten keskellä – keinoina mm. johtamiskoulutus, coaching ja työnohjaus[20]. Viesti on selvä: hyvinvoiva ja kehittyvä johto luo pohjan koko organisaation menestykselle.

Jos organisaatiosi pohtii valmennusohjelman käynnistämistä, nyt on otollinen aika. Pienimmillään voi aloittaa pilottina muutaman avainesihenkilön coachauksella ja mitata vaikutuksia. Tulosten perusteella valmennusta voi laajentaa ja integroida osaksi johtamiskäytäntöjä.

Johtajuusvalmennuksen hyödyt organisaatiolle ovat konkreettisia – ja lopulta kyse on siitä, millaista työyhteisöä haluamme rakentaa: sellaista, jossa ihmiset kukoistavat, kehittyvät ja tekevät parhaansa. Coaching on väline juuri tällaisen kulttuurin rakentamiseen.